Applen suosittu iMac on saanut ensimmäisenä Macintoshina sisäänsä Intelin valmistaman prosessorin. Ulkoisesti lähes täysin G5-edeltäjäänsä vastaavan koneen 17-tuumaisen version sisuksista löytyy kaksiytiminen 1,83 GHz Intel Core Duo -prosessori, 2 MB jaetulla L2-välimuistilla.

Konepellin alla on tapahtunut jonkin verran muitakin muutoksia. Keskusmuistiksi uusi iMac kelpuuttaa edeltäjänsä PC3200 DDR -muistien sijasta 667 MHz PC2-5300 DDR2 -kampoja, ja näytönohjaimen virkaa 128 MB GDDR3 -muistilla toimittaa ATI Technologiesin Radeon X1600 (PCIe). Sisäinen modeemi uudesta iMacista on jätetty pois, mutta sellaisen voi edelleen hankkia ulkoisena palikkana.

Edeltävästä iMacista tutut ominaisuudet, kuten sisäänrakennettu iSight-kamera, Bluetooth 2.0+EDR, AirPort Extreme (54 Mbps), 10/100/100BaseT Ethernet-liitäntä sekä FireWire-liitännät (2x) löytyvät tästäkin koneesta. iMacin takapaneelin liitäntärivistössä majailevat lisäksi kolme USB 2.0 -liitäntää, äänen sisäänmenoportti, optisena ulosmenoporttinakin toimiva kuulokeliitäntä sekä mini-DVI -liitäntä ulkoisia näyttöjä tai vaikkapa videotykkiä varten. Kiintolevynä 17″ mallissa toimii 7200rpm vauhdilla hyrräävä 160 Gt Serial ATA -levy, ja kirjoittavana DVD/CD-asemana 8x SuperDrive. Ja onhan se kone edelleenkin nätti, kuten edeltäjänsäkin.

Käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen ensimmäinen huomion kiinnittävä asia on iMacin käynnistykseen kuluva aika. Useamman käynnistyskerran jälkeen keskiarvoiseksi käynnistysajaksi saatiin noin 18 sekuntia, joka on radikaalisti sutjakkaampi suoritus kuin muiden nykyisten Macintoshien kohdalla. Käynnistysaika muuttuu todennäköisesti kuitenkin pidemmäksi sitä mukaa kun koneelle asennetaan uusia ohjelmistoja, tai kun iMaciin kytketään esimerkiksi ulkoisia kiintolevyjä.

Koneen käyttöönottovaiheessa yleisfiilis ei eroa vanhemman iMacin tai oikeastaan minkään muunkaan Macin käyttöönotosta. Temmellysympäristönä toimii tuttu ja turvallinen Mac OS X Tiger, ja koneen mukana toimitetut ohjelmatkin näyttävät tutuilta. Äänimaailma, visuaalinen ilme ja kaikki muukin vain on tutun oloista, turvallista ja nopeaa, niin kauan kun käytetään universaaleja ohjelmia tai vähemmän universaaleja, mutta kuitenkin kevyitä ohjelmia.

Universaaleilla ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmia, joiden koodi on optimoitu sekä PowerPC- että Intel -prosessoreille. Tätä kirjoitettaessa universaaliksi päivitettyjä ohjelmia on tarjolla jo sadoittain, mutta valtaosa suuremman luokan ohjelmistoista, kuten Final Cut Studio, Adobe Creative Suite sekä Macromedia Studio odottelevat vielä optimointia. Näistä Final Cut Studio on etenemässä universaaliksi maaliskuun aikana.

Näkymättömän Rosetta -teknologian avulla suurin osa optimoimattomista ohjelmista toimii kuitenkin Intel-pohjaisissa Maceissa, muutamia poikkeuksia, kuten Applen pro-ohjelmia lukuun ottamatta. Rosettan päällä ajettavien ohjelmien käynnistäminen ei eroa universaalien ohjelmien käynnistämisestä, ja ohjelmat näyttävät aivan samalta kuin jos niitä ajettaisiin PowerPC -pohjaisen Macintoshin päällä.

Verrattaessa universaaleina ja Rosettan päällä ajettuja ohjelmia, nopeusero on joidenkin raskaampien ohjelmien kohdalla tuntuva universaalin eduksi. Kevyiden ohjelmien, kuten Microsoft Wordin kohdalla ero on toisaalta lähes huomaamaton. Universalisoinnista on siis selvästi eniten hyötyä kovasti laskentatehoa vaativien ohjelmien kohdalla, joten mikäli käytössäsi sattuu olemaan vain kevyempiä ohjelmia ja olet hankkimassa uutta Macia, voit lähes huoletta harkita Intel-pohjaista iMacia, vaikkei kyseisiä ohjelmia välttämättä vielä universaaleina saisikaan. Yhteensopivuus Rosettan kanssa kannattaa toisaalta tätä ennen varmistaa.

Koska raskaampia toimenpiteitä tekeviä ohjelmia ei universaaleina versioina vielä montaa ole, on mahdotonta vetää mihinkään sellaista viivaa, joka kertoisi ehdottomalla varmuudella Intel Core Duon tuomasta lisänopeudesta. Tästäkin huolimatta teimme muutamia käytännön testejä toimituksemme rakkaan 1,67 GHz PowerBookin (G4) ja 17″ iMacin välillä. Testikohteina iTunes, GarageBand sekä iPhoto.

- Ensimmäisissä neljässä testissä suoritettiin 75 min 51 sek pituisen CD-levyn rippaus iTunesiin erilaisilla pakkausasetuksilla (128k AAC, 192k MP3, 300k MP3, Apple Lossless). Molempien koneiden SuperDrive-asema lukee levyjä 24x nopeudella, joten erot syntyvät pääasiallisesti kappaleiden pakkausvaiheessa.
- Seuraavat kaksi testiä (For the Mind, Glide) tehtiin GarageBandissa, jossa nimetyt teokset (Applen valmiita demoteoksia) vietiin iTunesiin.
- Viimeisessä testissä iPhotosta tallennettiin 854 suuriresoluutioista JPEG-kuvaa PNG -tiedostoiksi.
- Tuloksiin vaikuttaa jonkin verran myös se, että iMacissa käytettiin uudempia iLife -ohjelmistoja (’06) kuin PowerBookissa.

Ei-universaaleista ohjelmista tarkkailtiin lähinnä Photoshop CS2:n tehokkuutta. Molemmilla koneilla samalle 7 megatavun kokoiselle TIFF-kuvatiedostolle tehty 24 toiminnon rykelmä sisälsi satunnaisia filtereitä, kuvan skaalausta lähes luonnottoman suuriin ja pieniin mittoihin, sekä kuvan pyöritystä sen ollessa skaalattu 10 000 pikselin leveyteen. PowerBook G4 selvisi toimintorykelmästä 44 minuutissa ja 10 sekunnissa, kun iMac väänsi Rosettan päällä pyörineellä Photoshop CS2:lla saman toimintosarjan 46 minuutissa ja 22 sekunnissa. Aivan hirvittävän hidas CS2 ei tämän perusteella siis Rosettan päällä ole, muttei tosiaankaan nopeakaan. Photaria ammatikseen käyttävän kannattanee siis toistaiseksi jatkaa vielä G5-kannan parissa.

Vaikka suuremmista peleistä muutamia onkin jo universalisoitu (esim. World of Warcraft, Postal 2, Unreal Tournament 2004), joudutaan suurinta osaa muista peleistä ajamaan kuitenkin vielä Rosettan päällä, onnistuneesti tai vähemmän onnistuneesti. Rosettan päällä ajettujen raskaampien ei-universaalipelien pelaaminen on hyvin tuskaista, kun taas universalisoitujen pelien kohdalla muutos on tuonut parhaimmillaan jopa 40% lisiä fps-lukemiin. Mikäli uudella Macilla on tarkoitus pelailla, on ennen Intel-iMacin hankintaa syytä tarkastella pelin valmistajan tai julkaisijan sivuilta mahdollisen universal-version tilanne.

Joissakin muissa testeissä havaittua hidastelua lopetettaessa ei-universaaleja ohjelmia ei pystytty tämän koneen kanssa todentamaan, sillä kaikki Rosettan päällä ajetut sovellukset ajoivat itsensä alas samalla nopeudella kuin G4/G5-alustallakin.

Vielä kovin aikaista sanoa, minkälainen mylly Intel-iMac todellisuudessa on. Universalisoitujen pelien testilukemat kuitenkin lupaavat hyvää, mutta tässä vaiheessa tarvitaan yksinkertaisesti enemmän oleellisia universalisointeja, jotta lisätestejä voidaan suorittaa ja niiden myötä luoda parempi kokonaiskuva koneen tehoista. Snadiomena.net palaa asiaan kun universaali ohjelmatarjonta kasvaa, tarkempien testilukemien ja pisteytyksenkin kera.

Keskustele tästä artikkelista…

Tämä artikkeli on julkaistu maanantaina 13. helmikuuta 2006 kello 16.22 ja sen aiheena on Macit.