Perinteitä ja uudistuksia sopivassa suhteessa - iPod classic
12. lokakuuta 2007 | Kirjoittaja: Ilkka ViinikanojaKuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat varmasti huomanneet, Apple pisti hiljattain koko iPod-linjaston uusiksi, ja vanha yksinkertaisesti iPodina tunnettu ns. iso iPod sai sekä uuden värityksen (alumiini on uusi valkoinen, saatavilla myös mustana alumiinina) että uuden nimen: iPod classic.
Klassikko ei ole vain nostalgisteille suunnattua “silloin kun minä olin nuori, iPodit olivat valkoisia ja koulumatkat hiihdettiin molempiin suuntiin ylämäkeen vastatuulessa” -menoa, vaan nimen lisäksi itse laitekin on muuttunut.
Jaa että mitenkö? Lue toki eteenpäin.

Lisää kapasiteettia, uudistetut valikot ja Cover Flow
Ensimmäinen asia, mikä Klassikossa pistää silmään on se, että se on suunnilleen samaa paksuutta oman 30-gigaisen 5.5G-iPodini kanssa (classicin jäädessä ehkä hitusen ohuemmaksi), mutta sillä erotuksella että testaamassamme alumiinisoittimessa on tilaa suunnilleen 2,6666667 kertaa enemmän, eli 80 gigatavua verrattuna aiemman mallin nyt jo vaivaiseen 30 gigaan.
Soitinta on toki saatavilla myös 160-gigaisena, joten isomman aikuisviih^Wmusiikkikokoelmankin omistaja saa koko kirjastonsa suhteellisen vaivattomasti liikenteeseen. 80-gigainen malli mahtui ongelmitta vanhaan 30-gigaiselle suunniteltuun koteloon (testattu Contour iSee-videon ja Vakadoo iVakin kanssa), joten lisätilaa kaipaavilla päivityskärpänen voi purra juurikin tässä vaiheessa.


Molemmissa kuvissa vasemmalla 30 GB 5.5G iPod, oikealla 80 GB iPod classic
Muutokset eivät toki rajoitu massamuistin kokoon, vaan softaankin on tullut uudistuksia. Ensimmäisenä näistä hyppää silmille päätason valikon rajoittuminen puoleen ruutuun, sillä toisen puolen täyttää musiikkikirjaston Ken Burns -efektillä pyörivä satunnainen kansitaidenäkymä tai aktiivisesta osasta tarkempaa tietoa antava ohjeteksti. Cover Flow on tarjolla omana tilanaan, joka onkin iPodissa heti käytännöllisempi kuin iTunesissa.
Työmatkabussissa kun tulen selanneeksi levyjen kansia seuraavaa kuunneltavaa päättäessä hetikin useammin kuin iTunesin ja näppäimistön äärellä. Toinen tervetullut uudistus on mahdollisuus vaihtaa satunnaistoistosta jatkuvaan toistoon ja takaisin hieman iPod Shufflen mukaan. Satunnaistoistolle kytkeminen tapahtuu kuitenkin vain aiemman valinnan kontekstissa, joten jos on alunperin lähtenyt toistamaan tiettyä albumia, satunnaisuus rajoittuu vain tämän albumin biiseihin.

Softapäivitys poisti ongelmia
Classic saapui myyntiin ja myös testiin hieman raakileena, sillä aluksi laitteen käyttöliittymä oli huomattavasti aiempaa sukupolvea tahmeampi ja pauselta poistuminen ei onnistunut ilman vauhdin hakemista menusta asti. Pahemmalta pistehävikiltä laite säästyi kuitenkin testijakson aikana julkaistun 1.0.2 -softaversion myötä, joka ripeytti käyttöliittymää ja korjasi pausebugin. Ensi kerralla kuitenkin toimiva laite jo laatikkoon, jooko?

Pelit uusiksi
Pelien osalta vanhemman videopodin päivittäjät pettyvät, sillä vanhat iPod-pelit eivät toimi classicissa. iTunes Storeen on kuitenkin ilmestynyt classicissa toimivia pelejä, jotka toimivat myös kolmannen sukupolven iPod nanossa ja videotuellisessa viidennen sukupolven iPodissa. Itse laitteen vakiopelit ovat hypänneet edellisestä sukupolvesta astetta näyttävimmiksi, ja mukana on vakiona iPod Quiz, Klondike ja Vortex.

Yhteensopivuus & akkukesto
Huono uutinen vanhan version lisälaitteiden omistajille on sekin, että kaikki vanhat videoulostuloa tarjoavat laitteet eivät välttämättä toimi classicin kanssa. Testiarsenaalimme osalta tulos oli tämä:
- Apple iPod AV Cable (suoraan iPodista): ei toimi
- Apple Universal Dock (yhteys stereoihin ja sen myötä televisioon samaisella AV Cablella): toimii
- Apple Universal Dock + SendStation Dock Extender (yhteys stereoihin ja sitä myötä televisioon samaisella AV Cablella): toimii
- SendStation PocketDock: TV-out ei toimi, synkronointi ja lataus sen sijaan toimivat
Akkukestoksi luvataan 30 tuntia musiikille ja 5 tuntia videolle, mutta ainakin näin pakastavedetyn tuoreena klassikko latoi heti vakuuttavammat lukemat tiskiin. Videotoistoa 50% vakiokirkkaudella irtosi reilut 8h ja pikalatauksen (eli akku noin 80% latinkiin) täydellä kirkkaudella irtosi silläkin 4h. Musiikkia laite jauhoi noin 39h ennen hyytymistään, joten tällä puolella homma on varsin hyvin hanskassa.
Äänenlaatu
Äänenlaadun osalta classic vaikuttaa jäävän hitusen viidennen sukupolven mallia jälkeen. Allekirjoittanut vertaili sekä vakiokuulokkeilla että Kossin Sporta Pro -luureilla, ja kun paremmaksi oli osoittautumassa oma laite, niin jääviyden poistamiseksi oli sokkotestin aika. Sokkotestissäkin avovaimo kuitenkin poimi 5.5G:n paremmaksi sen verran päättäväisesti, että kaipa sitä pitää omiakin korvia uskoa.
Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että classic olisi äänentoistoltaan huono, vaan että asiallinen äänentoisto jää hitusen vanhempaa versiota jälkeen. Laitteen EQ:sta löytyy useampia vaihtoehtoja, joista osa on ihan toimivia, mutta itse havaitsin käyttäväni lähes pelkästään perustilaa.

Yhteenveto
Kokonaisuutena iPod classic on asiallinen jatkaja perinteisen iPodin linjastoon. Siinä missä hitusen osumaa ottanut äänenlaatu sekä yhteensopivuusongelmat vanhojen pelien ja lisälaitteiden (TV-out) kohdalla ärsyttävät, niin tilava levy, hyvä akku ja softan uudet ominaisuudet paikkaavat puutteita hyvin. Nyt annettu arvosana perustuu 1.0.2 -softaversion toimintaan - alkuperäisen bugeilla ja tahmeudella olisi yksi piste pudonnut kelkasta. Nykyisellään siis hyvä laite, vaikka parantamisen varaakin on.
Keskustele tästä artikkelista…
Vaatimukset (Mac)
Vaatimukset (PC)
|

















