Koeajossa kolmannen sukupolven iPod nano
8. lokakuuta 2007 | Kirjoittaja: Ilkka Koski
Applen syyskuussa lanseeraama kolmannen sukupolven iPod nano yllättää heti kättelyssä. Vaikka leveyttä on tullut toisen sukupolven nanoon nähden runsas sentti lisää, on korkeutta toisaalta vähennetty lähes kahden sentin edestä eikä soitin vaikuta niin pullukalta kuin mitä joistakin kuvista voisi käsittää. Pääasiallisina rakennusmateriaaleina on käytetty eloksoitua alumiinia ja kiillotettua, ruostumatonta terästä.
Suurempi näyttö, pienempi klikkauspyörä
Levennyksen taustalla on 1,5-tuumaisesta kaksituumaiseksi kasvatettu näyttö, joka pystyy nyt samaan 320×240 resoluutioon kuin iPod Classic, hulppealla 204 ppi (pikseliä tuumalla) tarkkuudella. Kirkkautta riittää jopa 65% enemmän kuin edellisen nanon näytössä, eikä värimaailmassa todellakaan ole valitettavaa. Hyvä näin, sillä videotukensa myötä uuden nanon näyttöä katsellaan suurella todennäköisyydellä rutkasti useammin ja pidempään kuin vanhan.
Selvästi pienennetyn klikkauspyörän räplääminen vaatii jonkin verran totuttelua varsinkin nakkisormilta, sillä keskinapin painaminen johtaa usein samanaikaiseen klikkauspyörän hutaisuun, jolloin päädytään lopulta esimerkiksi väärälle soittolistalle tai potkaisemaan käyntiin väärä biisi. Tilanne kuitenkin järkevöityy, kunhan keskinappia oppii painelemaan aiempaa sirommin.
Soittimen alapäätyyn siirretyn hold-napin operoiminen yhdellä kädellä on vaikeutunut, ja vaatii melkeinpä koko soittimen kääntämisen päälaelleen ellei omaa hyvin akrobaattisia sormia tai ota avuksi toista kättä.
Uudistettu GUI loistaa
Tilavan näytön myötä Apple on pystynyt uudistamaan valikoita radikaalisti, mutta kuitenkin niin että aiempiakin iPodeja käyttäneet osaavat niissä edelleen näpsäkästi seikkailla. Päävalikon valinnat on viety näytön vasemmalle puoliskolle, ja aktivoidusta valikkokohteesta riippuen näytön oikealla puolella näytetään esimerkiksi kuvaesitystä levyjen kansikuvista (Ken Burns -efektin kera), kuvaesitystä videoiden avainfreimeistä, tai vaikkapa asetuksien selostuksia.
Valikoiden lisäksi useat pienemmät yksityiskohdat kuten valintoja kuvaavat napit ja erilaiset säätöjanat ovat uudistuneet iPhone-maiseen suuntaan, ja onpa nanon synkronoinnin aikana näkyvä “Älä irroita” -grafiikkakin uusittu selvästi parempaan suuntaan. Kalenterin ja osoitekirjan selailu ja esimerkiksi herätyksien luominen on entistä selkeämpää, ja musiikkia voi nyt selata myös iTunesista tutussa kansikuviin perustuvassa Cover Flow -näkymässä.
Kaiken kaikkiaan koko graafisen käyttöliittymän uudistus on siis erittäin onnistunut ja yksi parhaista asioista uudessa nanossa. Krantummankin podistin voisi kuvitella diggailevan.
Audio samalla tasolla 2G nanon kanssa
Antihifistin maallikon korvaan kolmannen sukupolven nanon äänentoisto vaikuttaa pääpiirteittäin samanlaatuiselta kuin toisen sukupolven nanonkin. Ensimmäisen sukupolven nanolle kumpikaan jälkimmäisistä sukupolvista ei kuitenkaan pärjää äänentoiston suhteen, sillä 2G ja 3G nanoihin verrattaessa 1G nanossa on huomattavasti puhtaampi äänentoisto.
Taajuuskorjaimen säädöt eivät kovin paljoa hetkauta
Lisäksi bassotäyteläisissä biiseissä 2G ja 3G nanot tuppaavat särkemään bassoa miltei ärsytysasteelle saakka taajuuskorjaimen säädöistä huolimatta - 3G nano ehkä jopa pikkuriikkisen 2G:tä enemmän. Ja taajuuskorjaimesta puheen ollen, sen esiasetusten vaihtaminen ei todellisuudessa vaikuta äänentoistoon kovinkaan paljon - tämäkin osuus oli 1G nanossa omassa luokassaan. Oi niitä aikoja.
Kulttimaineen saaneet valkoiset nappikuulokkeet seuraavat edelleen soittimen mukana, ja riittänevät joillekin mainiosti. Vähänkään enempää syvyyttä musiikkikirjastonsa äänimaailmaan kaipaavan kannattaa kuitenkin hankkia ihan aikuisten oikeat kuulokkeet, ellei sellaisia jo omista.
Videotoistolle kiitoksia
Videoiden ja videopodcastien katselu nanon näytöltä on mielekäs kokemus, sillä kuvan laatu, värimaailma ja tarkkuus ovat uuden näytön ansiosta korkeatasoisia. Suurihan nanon näyttö ei tietenkään tietokoneiden näyttöihin tai televisioihin verrattuna ole, joten siksikin eritoten tarkkuudella on valtaisa merkitys katselukokemukseen.
Videopodcast Tiki Bar pyörimässä
Äänenvoimakkuuden lisäksi myös näytön kirkkautta voi säätää videoita katseltaessa suoraan klikkauspyörää räpläillen - tätä varten ei siis tarvitse seikkailla erikseen nanon asetuksiin. Videota ja valokuvaesityksiä saa vietyä nanon telakkaliitännästä ulospäin kahden maksullisen piuhan avulla (Composite AV Cable & Component AV Cable), joista toinen pulauttaa komposiittivideo-, ja toinen komponenttivideosignaalia.
Kolme peliä mukana, lisää iTunes Storesta
Nanon mukana toimitetaan perinteiseen tapaan muutama peli, jotka uuden näytön ja grafiikkaohjaimen ansiosta ovat aivan eri luokkaisia kuin aiemmissa nanoissa. iPod Quiz sekä Klondike on laitettu grafiikkoineen kaikkineen näyttävästi uusiksi, mutta eniten vauhtia tarjoaa tiilipallopelin uusi, visuaalisesti reippaasti aiempaa hienompi versio Vortex.
Vasemmalla Vortex, oikealla iPod Quiz
iTunes Storen pelivalikoima: Tetris, Pac-Man ja Sudoku
Klikkauspyörä ei ole ehkä peliohjaimista se paras ratkaisu, mutta olosuhteisiin nähden pelit ovat kuitenkin yllättävän hyvin pelattavia. Ja mikäli peruspelit jättävät kylmäksi, lisää voi hankkia iTunes Storesta, jossa tarjolla on legendaaristen Tetriksen ja Pac-Manin lisäksi myös Sudoku. Hintaa kullakin viitisen euroa.
Akkukesto
Täydellä akulla uuden nanon lupaillaan kykenevän parhaimmillaan 24 tunnin musiikkitoistoon tai 5 tunnin videotoistoon. Musiikkitoisto testattiin huudattamalla soittolistoja repeatilla paria minuuttien mittaista taukoa lukuunottamatta putkeen, ja lopputuloksena päästiin jopa hitusen yli 24 tunnin suoritukseen. Tälle aikajaksolle sisältyi myös parisenkymmentä minuuttia Klondiken peluuta.
Videotoistossa akun suorituskyky testattiin kolmella kuviolla. Ensimmäisessä kuviossa repeatille laitettiin pyörimään noin pariminuuttinen videopätkä (Laji: MPEG-4 / Codec: H.264), ja näytön kirkkaus pidettiin täysillä. Toisessa kuviossa näytön kirkkaus laskettiin hitusen puolivälin paremmalle puolelle, ja repeatilla pyöritettiin noin 26-minuuttista videopätkää (MPEG-4 / MPEG-4). Viimeisessä testikuviossa käytettiin vajaan 7 minuutin pituista pätkää (MPEG-4 / H.264), mutta näytön kirkkaus vietiin noin 25% tienoille.
Tulokset vaihtelivat melkoisesti. Ensimmäisen setin tulokseksi saatiin vajaat neljä tuntia, kun toisessa setissä päästiin jo noin 4h 50min aikaan. Kolmas testikuvio kuitenkin yllätti, sillä vaikka videopätkää pyöritettiin noin 5h 30min, akku oli kulunut vasta hieman puolivälin huonommalle puolelle - tämän jälkeen voitiinkin siis soitella vielä runsaan kymmenen tunnin edestä musiikkia.
Toisin sanoen musiikkikäytöstä akku suoriutuu vallan mainiosti, ja videokäytössä näytön kirkkausaste vaikuttaa tuloksiin radikaalisti.
Summa summarum
Pros: Uudistettu graafinen käyttöliittymä, näyttö ja sen laatu, videotoistomahdollisuus, uudistetut pelit ja herttaisenoloinen uusi korimalli - nämä kaikki ansaitsevat arvosanakseen erinomaisen, ja kannustavat kutsumaan 3G nanoa kaikkien aikojen parhaaksi nanoksi.
Cons: Hold-napin sijainti, äänenlaatu sekä taajuuskorjaimen heikohko vaikutus ääneen aiheuttivat murinapäästöjä koekäyttäjän suusta. Jokaisella meistä on kuitenkin yksilöllinen korvavarustus, joten suosittelemme koekuuntelua ennen ostopäätöksen tekemistä.
Keskustele tästä artikkelista…
Vaatimukset (Mac)
Vaatimukset (PC)
|
Loading ...
