Valokuvaajan kokemuksia: Adobe Photoshop Lightroom
11. maaliskuuta 2007 | Kirjoittaja: Olli Urpela
Adobe teki viime talvena odotetun vastaiskun julkaisemalla kilpailijan Applen Aperturelle. Kyseessä oli tuolloin beta-versio, ja nyt reipas vuosi myöhemmin julkaistiin odotettu täysiversio Photoshop-etuliitteellä varustettuna. Julkistus ei varmasti tullut puun takaa kenellekään, sillä RAW-kuvauksen yleistyessä erillisille arkistointi- ja käännösohjelmistoille on riittänyt kysyntää.
Adobe kuunnellut valokuvaajia vuoden ajan ja kehittänyt Lightroomia sen mukaan. Kuunteleminen ei ole loppunut, sillä Helsingissä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Adoben pohjoismaiden tuotevastaava Fredrik Johannesson kertoi kommenttien ja toiveiden olevan edelleen tervetulleita. Moni valokuvaaja on kuulemma yllättynyt siitä, miten ohjelmaan on ilmestynyt keskusteluiden perusteella toivottuja ominaisuuksia.
Seuraavassa kertomus siitä, miltä Adobe Photoshop Lightroom on tuntunut ammattilaisen (lehtikuvaajan) käytössä.
Photoshop LR
Photoshop Lightroom on siis suunniteltu vain ja ainoastaan valokuvaajien käyttöön. Kyseessä ei ole kuvankäsittelyn tarkoitettu ohjelmisto, vaan siihen tarkoitukseen on hankittava oikea Photoshop. Adoben suunnittelema työnkulku (workflow) on tehty selkeäksi: Arkistointi, valikointi ja RAW-kehitys tehdään LR:ssa, jonka jälkeen kuvat voidaan kätevästi viedä Photoshopiin muokattavaksi tai värieroteltavaksi. LR ei siis osaa kääntää värejä CMYK-muotoon. LR:n ainoa kuvankäsittelyyn tarkoitettu ominaisuus on roskien poistoon tarkoitettu heal/clone-työkalu.
Kuvat voidaan palauttaa käsittelyn jälkeen takaisin Lightroomiin, josta ne voidaan julkaista suoraan vaikkapa web-sivuille (LR:stä löytyy tätä varten FTP-siirtotyökalu). Harmittavasti polttomahdollisuutta DVD-levylle ei ole sisällytetty ohjelmaan, vaan tähän joutuu vieläkin käyttämään esimerkiksi Finderia. Muuten ohjelma on erittäin monipuolinen. Muutamia turhiakin ominaisuuksia löytyy, mutta turhat valikot voi helposti piilottaa.
Kuvat voidaan myös tulostaa (normaalisti tai pinnakkaisina), lähettää nettiin tai niistä voi tehdä PDF-kuvaesityksen. Ihan kätevää, jos kuvat lähettää sukulaisille, mutta asiakkalle en kehtaisi kyllä kuvaesitystä lähettää. Tottakai kuvat voidaan myös exportata TIFF/JPG/DNG/PSD-muotoon.
Oma työnkulku
Otan tyypillisellä valokuvauskeikalla noin 100-200 valokuvaa, ja näistä kuvista löytyy ehkä kahta tai kolmea eri variaatiota. Joskus studiolla saatan jauhaa 500 ruutua samaa kuvaa hieman valoja muuttaen. Kuvia tulee siis paljon. Lightroomin import-vaiheessa annan kuville yleiset avainsanat, kuten asiakkaan, lehden ja kuvattavan henkilön nimen sekä kuvauspaikan.
Tässä vaiheessa kuvat on mahdollista muuntaa Adoben omaan DNG-muotoon (Digital Negative) tulevaisuuden varalle, jos pelkää että oman kameran erikoisempaa RAW-muotoa ei jatkossa enää tuetakkaan. Kuviin voi myös asettaa kätevät preset-asetukset, eli käyttäjän etukäteen tallentamat säädöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tietty väritasapaino tai mustavalkomuunnoksen asetukset.
Uusi Metadata Browser on hyödyllinen työkalu. Esimerkiksi keikalta
otetut kuvat voi erotella laajiksella ja telellä otettuihin kuviin nopeasti.
Library-osiossa rankkaan tämän jälkeen kuvat. Kuville voi antaa tähtiä, lippuja tai värikoodeja - käytännössä siis tähtiä. Eniten pidin uudesta hakusysteemistä, jolla voi hakea kuvia EXIF-tietojen perusteella. Käyttäjä voi siis hakea esimerkiksi tietyllä objektiivilla kuvattuja kuvia. Erilaisilla hakukriteereillä on helppo löytää oikeat kuvat tuhansien kuvien arkistoista.
Kuvia voi myös esimerkiksi pinota (stack), mutta tällaista ominaisuutta en oppinut käyttämään. Sen sijaan erilaiset kuvien katselumoodit toimivat, ja varsinkin compare-moodi osottautui käteväksi.
Tone Curven avulla voi kuvasta säätää oikeaa sävyalaa.
Kun kuvat on valittu, on aika siirtyä varsinaiseen työhön, eli RAW-käännökseen. LR:sta eivät säädöt ihan äkkiä lopu. Mielenkiintoisin ominaisuus on värien tai sävyjen säätäminen työkalulla, jolla vain vedetään kuvassa hiirtä ylös tai alas halutussa kohdassa. Jos siis esimerkiksi kuvattavan ihmisen naaman sävyjä halutaan säätää alas, niin työkalu käyttöön, hiiren kursori naaman kohdalle, nappi pohjaan ja hiirtä alas liikuttamalla sävyt säätyvät oikeaan suuntaan. Muuten säädöissä ei ole kilpailijoihin verrattuna juurikaan eroa.
Presetit ovat yksi parhaista Lightroomin ominaisuuksista.
Studiolla kuvatessa olen oppinut täysin uuden työkulun, jossa LR:lla on merkittävä rooli. Otan valoilla muutamia testikuvia, jonka jälkeen teen kuvalle perussäädöt (väritasapaino, kontrasti, saturaatio ja mustan taso). Tallennan asetukset presetiksi ja alan kuvaamaan suoraan koneelle käyttäen tiedoston siirtoon Canonin omaa ohjelmistoa ja Firewire-kaapelia.
Kuva on otettu studiossa suoraan koneelle, ja siihen on “ajettu lennossa” Lightroom Extra -sivustolta ladattu cross process -preset. Tämä helpotti huomattavasti valojen säätämistä, koska lopputulos oli nähtävissä heti monitorilta.
Lightroom lataa valitsemastani kansiosta kuvat suoraan ohjelmaan, tekee preset-asetuksien mukaiset säädöt niihin ja näyttää kuvat monitorilta. Tämä tekee kuvaamisesta miellyttävää ja antaa valojen hienosäätämiselle paremmat lähtökohdat. Session päätyttyä voin valita helposti käytettävät kuvat, koska näen alustavan lopputuloksen heti. Testikoneella viive oli noin 5 sekuntia.
Miltä se sitten tuntui?
Vertailu-moodissa voi kahta kuvaa vertailla kätevästi.
Photoshop Lightroom tekee hyvää jälkeä ja säätöjä on enemmän kuin tarpeeksi. Ainakin itselleni LR:n työnkulku sopii hyvin. Kuvien jälki on entistä parempaa ja ennen kaikkea käsittelyyn menevä aika on lyhentynyt. Mainoslause Spend less time in front of the computer and more time behind the lens siis on totta. Ainakin minä jätän ohjelman koneelle ja palautetta puutteista onkin jo lähetetty Adobelle. Yksi suurimmistä on kahden näytön tuki. Tehokkaampi kone tulisi myös tarpeeseen, vaikka kyllä Mac Minilläkin pärjäsi. Apertureen verrattuna LR toimii nuhapumpuilla.
Kannattaa ladata Adoben nettisivulta 30 päivän testiversio ja kokeilla sopiiko Lightroom omaan käyttöön. Jokainen meistä tykkää säätää kuvat omalla tavallaan. Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja kolmas… vai miten se sanonta meneekään. Omaan käyttöön Adobe Photoshop Lightroom on täydellinen paketti ja 250e hinta tästä ohjelmasta on kohtuullinen. Jopa harrastelijalle. Ainoa mitä jään kaipaamaan Apertureen verrattuna on light table -ominaisuus. Ehkä sekin löytyy Lightroomin seuraavasta versiosta, joka toivottavasti on ohjelman ostaneille ilmainen.
Plussat:
+Käyttöliittymä
+Käännösjälki
+Presetit
+Edullinen
Miinukset:
-Ei kahden näytön tukea
-Tahmausta
Kirjoittaja on vahingossa lehtikuvaajaksi ajautunut yksityisyrittäjä.
Keskustele tästä artikkelista…
Vaatimukset (Mac)
Vaatimukset (PC)
Testikokoonpano
Esimerkkikuva
Aiheeseen liittyviä linkkejä |
Loading ...
